tiistai 17. marraskuuta 2015

Ruusulinnan pyykkihuone ja tupa

Alakerran nurkassa on pyykkihuone. Takaovesta pääsee apukeittiöön ja sivuovesta kellariin. Kuumavesisäiliö puusta ja tiilipaperista. Pöydän etukulmalla Mirka Salosen tekemät pyykkipojat. Mustat silitysraudat tein balsasta ja rautalangasta. Puuämpärit Englannista, samoin hyllyn desinfiointiaine ja pöydällä oleva harja.



Pyykkitelinettä voi narusta nostaa ja laskea. Pyykkikori Carol Black GB, mankelin ostin Marjut Kotilalta.


Pyykkisaavi Carol Blackilta ja pesulauta Peter Valentinelta GB.



Ruusulinnan tuvan esikuva on Siiri-mummoni kotitalon tupa Petäjävedellä. Sinänsä tuvan malli on hyvin perisuomalainen. Tuvan mittakaava on aavistuksen pienempi kuin 1:12. Se on alunperin ollut niin iso, että olisi vienyt Ruusulinnasta koko alakerran. Niinpä kaikkine huonekaluineen se näyttää ahtaammalta kuin alunperin on ollut. 
Sivuovesta pääsee kellariin ja kapeampi ovi on vain "feikki". Uunin tein paksusta balsasta. Kaikki muut huonekalut tein itse, mutta rukki on Minimaailmasta. Musta, painava rautapata Paula Söderholmilta, pieksut Stockmannilta (olivat avaimenperiä ja piti ostaa kaksi että sain tossuparin!). Maton tein itsetehdyillä kangaspuilla. Huopatöppöset teki Marjukka (jonka sukunimi unohtui). 



Lattiassa avattava luukku kellariin (siis pelkkä mustaksi maalattu pohja siellä on).


Tässä kuvassa, joka oli myös kirjassa Hienoimmat nukkekotini, Siiri-mummon äiti, Elina Urria, on tuossa leivinpöydän ääressä leipomassa.


 Huikeat kangaspuut on tehnyt Tarja Söderman.


Ruisleipä pöydällä on ruistaikinasta leivottu ja kuten on helppo arvata, se ei ollut varastovuosina tuvassa, muutenhan sekin olisi syöty.


Pärekori on Emilia Tapiolalta swapissa saatu, separaattorin tein itse, tuohitorvi on Mirka Salosen käsialaa, höylän teki Nanna Andersson synttäriswap-lahjana. Perunakapan tein Maria Malmströmin ohjeilla.


Pitkän pöydän yläpuolella seinällä on perhekuva mummon perheestä: isä, äiti ja kaikki lapset yhdeksättä, nuorinta, lukuunottamatta.


Tupaa järjestellessäni muistin (taas), että sieltä puuttuu vielä kahvimylly, kehto ja höyläpenkki. Kehdon tein Maria Malmströmin nuken kehdon ohjeilla, mutta suurensin vähän kaavoja (ja tein kehdon paksusta pahvista; onnistuin saamaan parikin puukappaletta halkeamaan, joten luovutin!). Peittoa miettiessäni sain kuningasidean: Siiri-mummo antoi minulle "sata vuotta sitten" pari pirtanauhaa ja yhdestä, noin sopivan levyisestä, leikkasin palan peitoksi. Voisiko nauha olla sopivammassa paikassa esillä kuin juuri pienoismallissa Urrian tuvasta, jossa nauhat on alunperin ilmeisesti tehtykin?


Kahvimyllyä tehdessäni näin netissä niin mainion ruosteisen esikuvan, että innoistuin ruostuttamaan oman tekeleenikin. Paksua pahvia, siirtokuvatarroja, ruskeaa maalia, kengännauhanvahvike, rautalankaa, puuhelmi, pieni naula ja ruostutusainetta päälle.



Marian kirjassa olisi ohje höyläpenkkiin - saa nähdä milloin saan sen aikaiseksi! Ja nämä hiirten tuhoamat orret leipineen on vielä korjaamatta:






1 kommentti:

  1. Satuin blogiin ihan muita juttuja etsiessä, mutta upeaa työtä olet(te) tehneet nukkekodin kanssa! Hirveän mielenkiintoisia detaljeja. Hyvää joulua, toivoo Tuomas!

    VastaaPoista