Powered By Blogger

maanantai 19. lokakuuta 2015

Suuri Snadi

Ihana Suuri Snadi taas takana. Viimeisten päivien ponnistuksia, uusien tuotteiden kehittelyä ja valmistusta ja sitten jakamaan kaikkea satojen samanmielisten kanssa. Siitä ei voi kuin nauttia! Viime viikolla tein myyntiin matkalaukkuja...




...ja variksenpelättimiä.


Uutta ja vanhaa myytävää omassa pöydässä.


Markkinoiden yhteydessä oli upea Istuin-aiheinen kilpailunäyttely (valitettavasti vain omat kännykkäkuvat eivät ole julkaisukelpoisia) sekä Miniasuntomessut aiheena Eläimellinen meno.




Silmänruokaa riitti muuallakin!
Raunistulan nukkekotikerhon huikeat kellarikomerot:


Juuso Peltomäen pienoiskaupunki:


Päivi Variksen myyntipöydän hurmureita:




Erja Helanderin huikea kangaskauppa Muodin huipulta:



Ja monia muita hienoja myyntipöytiä.




Ostettavaa löytyi liikaakin, varsinkin kangasmyyjien pöydiltä, onneksi onnistuin kuitenkin hillitsemään itseni. Uusille variksenpelättimille löytyi hyviä hattuhuopia, printit Maria Malmströmin uusimmasta Väinölän Joulu-kirjasta, jonka tietysti ostin.


Marian kirjan miniversio, jauhopussi Rauhankadun keittiöön, söpöt aterimet "jonnekin" ja pari löytöä materiaalinvaihtopöydältä (jossa täytyi vähän väliä juosta katsomaan, mitä aarteita sinne oli ilmestynyt).


Ja tietysti ihania matkalaukun sisuskankaita.


Markkinat kruunasi vielä osallistuminen Angie Scarrin massakurssille. Tässä on syntymässä punajuuria (joiden viimeistely kyllä jäi kotiin).


Nyt odottamaan seuraavia messuja, myyjänä tai ostajana.




perjantai 9. lokakuuta 2015

Pientä ja vähän isompaa

Suuri Snadi -messut tulossa puolentoista viikon kuluttua, joten on korkea aika tehdä myytävää - ikäänkuin ei olisi ollut kuukausitolkulla aikaa valmistautua! Uutuutena ainakin hiirenloukkoja..


..ja kissankuljetuskoreja..



..joihin tämä jättiläinen ei kyllä mahdu! Lilja huomasi tilaisuutensa koittaneen: Ruusulinnahan on aivan tyhjänä häntä varten. Olisi vain ollut paikalla silloin kun hiiret olivat jyrsimässä noita orsia poikki.




Rakensin itselleni uuden matka-arkun. Tarkoitus oli, että tästä tulisi oikein kolhitun, vanhan ja kuluneen näköinen, mutta se onkin helpommin suunniteltu kuin tehty. Ulkopuolta olisi saanut paremmin kulutettua, jos olisi sellaista kiiltäväpintaista nahkaa, mutta kun ei ole. Sisäkankaaseen kokeilin montaa keinoa (teetä, kahvia, maalia) kunnes laimennetulla petsillä sai vaikutelman hyllylle kaatuneesta nesteestä (alin hylly). Peilimateriaalia kun leikkasin pienemmäksi, se kerrankin lohkesi sopivasti (oikeasta yläkulmasta).