maanantai 12. syyskuuta 2016

Praha, osa 2

Perjantain ohjelmaan Prahassa kuului mm. tiilen maalaus. Kuudella eurolla saa ostaa tiilen, maalata sen ja jättää kehitysvammaisille rakennettavan rakennuksen materiaaliksi. Jokainen meistä jätti jonkun jäljen tiileen. Olivia aloitti Suomen lipulla ja päivämäärällä, minä piirsin auringon.





Toisella puolella jokea sijaitsevalla Petrinin kukkulalla on Eiffel-tornin pieneksi jäljennökseksi rakennettu näköalatorni. Muutama meistä kiipesi ylös, minä en. Huikeat näkymät ylhäältä näköjään oli.




Keskellä näkyy Vituksen katedraali, josta varmaan saa avun silloin kun oikein hatuttaa, potuttaa ja vimmatusti ottaa aivoon...




Keskellä Kaarlensilta.






Ylös Petrinin kukkulalle kuljetaan köysiratajunalla ja ylhäällä on upeat puutarhat.






Muut jatkoivat matkaa muualle, minä lähdin kälyn kanssa kävelemään ylös linnavuorelle. Menomatka oli jatkuva ylämäkeä, alas tultiin toista kautta portaita pitkin. Upeita rakennuksia riitti pitkin matkaa. 





 Herkkukauppoja matkan varrella...




...ja kyllä: Choco Beer, suklaaolutta! Pakkohan sitä oli ostaa pullo, mutta ihan tavalliselta oluelta se valitettavasti vain maistui.



Kaarlensilta alkaa toisesta päästä Siltatornista. Yli 600 vuotta vanhan sillan varrella on kauniita maisemia. Kyllä joki tekee kaupungista kuin kaupungista kauniimman.






Lauantaina päätimme kälyn kanssa fiksuina lähteä katsomaan Josefovin juutalaiskaupunginosaa Prahan vanhassa kaupungissa. Lauantaina?? Niinkuin en tietäisi, että se on juutalaisten pyhäpäivä! Joten eipä ollut auki sen enempää synagoogat kuin vanha hautausmaakaan. Pääsimme sentään kurkkimaan Euroopan suurinta ja parhaiten säilynyttä juutalaista hautausmaata aidanraoista ja synagoogia ulkopuolelta.



Hautausmaan vieressä sijaitseva seremoniasali.








Yksi toivekohteistani Prahassa oli Alfons Mucha-museo, josta ostin muistoksi neljä kirjanmerkkiä, jotka esittävät sarjaa neljästä vuodenajasta. Mietin pitkään valitsisinko sittenkin sarjan neljä vuorokaudenaikaa ja sitten Prahasta lähtiessä löysinkin lentoaseman myymälästä suklaalevypakkauksen, jossa on vuorokaudenajoista kuvattuna kolme. Täydellistä!


Onko tämä todella sitä, mitä etiketissä lukee: cannabis-olutta?? "Traditional Czech lager blended with cannabis blossoms"! Samassa minimarketissa myytiin myös pieniä cannabis-suolakeksejä. Mitähän tyttöjen luokkakavereiden vanhemmat olisivat ajatelleet, jos tytöt olisivat tuoneet vähän tuliaisia...!?


Tytöt löysivät Prahasta monenlaisia toivevaatteita. Entä minä? Minä ostin nämä: ylärivissä on maisemakuvilla varustettuja suklaita, niiden alla Mucha-suklaalevyjä, ympärillä...ai niin, suklaita ne on kaikki!


Ihana Praha, tänne on tultava uudelleen!


Praha, osa 1

Kauan siellä on pitänyt käydä, mutta aina se on jäänyt. Nyt sitten pääsin sinne, Prahaan. Kauniiseen, helteiseen (virallisesti noin +30 astetta!) Prahaan neljäksi päiväksi. Meitä oli yhdeksän ihmisen sukulaisjoukko juhlimassa anopin elokuisia 80-vuotisjuhlia. 
Suotta ei Prahaa kehuta, rakennukset joen molemmin puolin on todella kauniita. Niska kenossa piti ihailla maisemia katujen molemmin puolin. Noin 20 000 askelta päivässä, jalat kipeinä, mutta kyllä se kannatti. Onneksi välillä pääsi metrokäytävien viileyteen, jotta jaksoi taas nauttia helteestä.






















Upeasti maalattu talon seinä.


Astronominen kello, jonka spektaakkeli opaskirjan mukaan "on tyly muistutus siitä, että viikatemies on taas niittänyt yhden tunnin katsojan elämästä".



Torstaina ajoimme raitiovaunulla johonkin suuntaan, jäimme pois ja etsimme ruokapaikkaa pienelle välipalalle. Sellainen löytyi, emme kyllä vieläkään tiedä missä olimme, mutta kauniilta sisäpihalta löytyi mukava paikka katosten alta. Lasikäytävän alla oli hienoja, erilaisia kiviä koristeena.


Kävellessä osuimme valtavaan Hamley's-lelukauppaan, jonka keskellä oli iso karuselli, liukumäki ja osastoittain leluja ja jopa herkkuja.





Kaduilla näkyi monenlaisia kyytipelejä.





Hevoskyyti Pyhän Nikolauksen kirkon edessä vanhan kaupungin torin laidalla. Kirkossa on suurin kynttilälyhty, mitä muistan ikinä nähneeni.




Kadun ihmeitä ja yksi monesta sotamies Svejkin baareista.



 Kirjailija Franz Kafkan pää, jonka pitäisi pyöriä muodostaen kasvokuvan yhä uudelleen. Odotimme ja odotimme, mutta mitään ei kyllä tällä kertaa tapahtunut.


Palladium-ostoskeskus kymmenine myymälöineen.



Tunnin jokiristeilyllä pääsi ihailemaan maisemia uudesta suunnasta.



Kuuluisa Kaarlensilta.



"Myytävänä pieni sievä mökki kauniilla maisemilla hyvien kulkuyhteyksien varrella." Vaan eipä taida olla myytävänä.


Minä, joka en ole juonut olutta vuosiin, ihastuin tummaan tsekkiläisolueeseen, jota sitten tuli juotua pari lasillista päivässä. Ihana janojuoma!