Tähän aikaan viime vuonna

Tähän aikaan viime vuonna olin hyvin heikolla jäällä. Avioerohakemus oli allekirjoitettu ja olin luvannut muuttaa pois heinäkuun loppuun mennessä. Tähän aikaan viime vuonna en tiennyt, mistä löydän uuden työpaikan, mihin muutan asumaan, miten hoidan avioeron. Tein uskonhypyn, "leap on faith". Minua kannattivat monet kirjat, tekstit, lauseet, kuvat ja usko siihen, että elämä kantaa. Pidin seinällä näitä kuvia:

 

Ylempi silta oli viime keväänä edessä, heikko silta, jonka toisessa päässä odotti tuntematon. Mietin, miten tuollainen silta pitää ylittää ja hämmästyin ensimmäistä ajatusta: juosten. Viime syksynä alkoi tuntua, että heikko silta onkin jo takana ja edessä vahva, tukeva silta ja sen päässä aurinkoinen tulevaisuus.

Ja totta se on: kaikki on järjestynyt uskomattoman hienosti. Löytyi työ ensin kuukaudeksi, sitten uusi työ, jossa olin 5 kuukautta ja nyt mieleinen työ, jossa olen ollut lähes 5 kuukautta.

On löytynyt uusi koti ja vaikka haaveeni edelleen on vanha, puinen mummonmökki, on tämä koti nyt koti. Ja kaikesta tästä olen äärimmäisen kiitollinen.

 

Elokuvasta "Toscanan auringon alla":

"Jos olisin valinnut toisen tien, en olisi täällä tänään."