Eilen olin ahkera, poimin vadelmia ja siivosin puutarhaa. Pensaikosta löysin pari oksaa valkoherukkaa ja kun raivasin pensaikkoa ympäriltä, sieltä löytyikin iso pensas. Olisi pitänyt raivata sille tilaa jo keväällä niin oltais saatu enemmän marjoja. Nämä vadelmat syötiin saman tien, ei niistä ehtinyt piirakkaa tehdä. Alkaa olla aika leipoa omenaherkkuja.

Raivasin puskia myös koristealtaan takaa, jotta vedenkantajaneito taas näkyy eikä huku pensaikkoon.

Viime kesänä rakensin pihalle kivipuroa, mutta kivet loppuivat kesken. Nyt aloin siivota sitä ja reunustaa isommilla kivillä. Kivet on kaikki poimittu pihalta.

Paljon on joessa vielä siivoamista osa kun on peittynyt täysin ruohojen ja roskien alle. Paikkakaan ei ole paras mahdollinen koska yläpuolelta putoaa puiden lehtiä, mutta tontilla oli tuossa kohtaa niin sopiva oja, että täytyihän se hyödyntää. Oikeassa reunassa pilkistää pieni japanilainen puutarha - joka sekin täytyisi siivota. Mutta vielähän on kesää jäljellä.

Ilmojen haltija on minulle todella suosiollinen: aamulla olin juuri päässyt kuivana pyörällä töihin kun tuli kaatosadekuuro. Sama toistui kotiin tullessa, pääsin kuivana kotiin ja heti perään tuli taas kaatosade. Näin on käynyt monen monta kertaa vuosien varrella. Päivällä tein pullataikinan ja kun päätin siirtyä kivien kantamisesta pullan tekoon, tuli päivän neljäs tai viides kuuro. Rahkapullista, joiden ohjeen löysin ihanasta Romppala-blogista, tuli suussasulavia.

Kunnon kissa ei sateisella koiranilmalla mene ulos vaan ottaa nautinnolliset päiväunet. Tässä Lilja, jonka olemme ristineet myös Saaban kuningattareksi. Veljensä mm. syö mielellään kokonaisena tarjotut kalat, mutta tämä kuningatar haluaa, että ne paloitellaan ensin.