Olivia pääsi ripille syyskuun alussa ja taivas oli mukana juhlissa: sää oli uskomattoman kaunis, aurinkoinen ja lähes helteinen (vain kaksi viikkoa myöhemmin tarvittiin jo varsin lämpimiä vaatteita!). Konfirmaatio tapahtui Tapiolan kirkossa ja juhlat pidettiin Inkoossa. Rippijuhlissa poltettiin loppuun iso kynttilä, jonka pappi toi Olivian ristiäisiin. Kynttilää on poltettu siitä lähtien joka syntymäpäivä.
"Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret."
Isä on haudattu Tapiolan kirkon hautausmaalle ja isän kuolemasta tuli 12 vuotta vain kaksi päivää ennen Olivian rippijuhlia.
Illalla tunnelmoin omalla terassilla.
************
Museohöyryjuna Ukko-Pekka kulki syyskuun puolivälissä Helsingin ja Kirkkonummen välillä. Loviisassa en ehtinyt junaan, mutta nyt tein tunnelmallisen matkan.
Veturin piipusta lähti kunnon höyryt ja lähtiessä kuului nostalginen vihellys.
"Rahvaan" väen vaunu.
Ja vähän fiinimmän väen vaunu.
Mahtavaa, että löytyy vapaaehtoisia, jotka jaksavat pitää kunnossa tällaista junaa, jonka matkanteko herätti paljon huomiota radan varrella. Junaa kuvattiin ja meille vilkutettiin.
Uudet raiteet vaan ovat niin tasaiset, että vanha, tuttu kolke mat-kan-tek-koon puuttui.
**************
Olivian yhtenä oppiaineena on kaupalliset aineet ja ryhmä osallistui omalla pöydällään Lohjan vuosittaisille omenamarkkinoille. Valitettavasti sade pilasi osan tunnelmaa ja varmaan karsi vähän kävijöitä.
Lohjan teatterin ständi.
Yksi linnunpelätinkisan ehdokkaista.
Omenakarnevaalit pidettiin Lohjan museon piha-alueella ja samalla oli vapaa pääsy museon pitsinäyttelyyn.
Prinsessan sänkynurkkaus "haahkanuntuvanpeittoineen ja herneineen".
Mahtava idea pienten kauniiden pitsiliinojen esille laittoon.
Vanhoja ristiäismekkoja.
Museopuodin hyllyllä oli iloinen yllätys: myytävänä kirjani Rauhankadun talo.