Olen niin jouluihminen, että haluaisin aina viettää joulun Suomessa ja perhepiirissä, mutta koska muu perhe halusi matkalle, lähdimme joulunpyhiksi Riikaan. Riika on todella kaunis kaupunki - siitäkin huolimatta, että meidän matkalla joko tuuli, satoi vettä tai räntää. Niinpä sain välillä kävellä aivan omassa seurassani. Räntäsateen vuoksi tuli sitten muiden kanssa kierrettyä monta ostoskeskusta.Päästäpä niille vanhan kaupungin kaduille kävelemään kauniina kesäpäivänä - niin paljon jäi näkemättä ja tekemättä.
Asuimme parin kilometrin päässä ydinkeskustasta City Hotel Teaterissa, joka oli todella siisti, mukava hotelli. Huoneet ja kylpyhuoneet oli tilavat ja jo sisääntulo varsin vaikuttava.
Ruokasalissa oli upeat näkymät sekä sisällä että 7.kerroksen ikkunoista yli Riikan kattojen. Kelpasi näissä maisemissa nauttia monipuolista aamiaista.
Ruokasalin ikkunoista näkyi etualalla Riikan ensimmäinen sairaala.
Jouluaaton ateria, maukas pizza.
Toisen päivän herkku oli tämä: perunalettuja, lohta ja herkulliset kastikkeet.
Riika on vanha kaupunki ja sen rakennukset ovat (olleet) kauniita kunnes sota ym tuhosi niitä. Rakennuksia on kuitenkin jälleenrakennettu vanhojen mallien mukaan ja ihailtavaa riittää joka kadulla.
Riikan suurin ortodoksikirkko.
Kauppagallerian joulukuusi, Art Hotel Laineen sisäänkäynti ja New Yorker-vaatemyymälän (josta löytyi joka kerralla jotain ostettavaa!) portaikkoa.
Kaupungintalon aukion laidalla on paitsi valtava kaupungintalo myös Mustapäiden talo (punertava rakennus), entinen naimattomien kauppiaiden kilta, molemmat sodan tuhojen jälkeen uudelleenrakennettu.
Parin kulman takana on "3 veljestä", 3 taloa,jotka on kaikki rakennettu eri vuosisadoilla. Sinertäväseinäinen talo on Riikan vanhin asuintalo 1400-luvulta. Keskimmäinen talo on rakennettu 1646 kuten seinässä lukee ja valkoinen rakennus taas 1700-luvulla. Nykyisin rakennuksissa on arkkitehtuurimuseo.
Pyhän Pietarin kirkon aukiolla on neljää eläintä esittävä patsas, joka liittyy Grimmin veljesten satuun Bremenin soittoniekoista.
Tuomiokirkon luona oli joulumarkkinat, mutta kuten kuvista näkyy sade ei markkinoita suosinut ainakaan tapaninpäivänä, jolloin kävimme siellä.
Ihania taloja vanhassa kaupungissa.
Ravintolat 1221 (siinäpä mallia nukketalon seinään!), Armenia ja suomalainen Karjala.
Nukketaloaiheisia esineitä en nähnyt missään, ainoastaan näitä kauniita keramiikkaisia taloja myytiin kaikkialla.
Ja suklaata, sitä myytiin kaikkialla mm.tässä pienessä puodissa Kalku ielalla (sen verran opin latvian kieltä, että iela on katu ja bussissa kuulutettiin jotakuinkin "nagma pietura" eli seuraava pysäkki).
Tällaisia löytyi kaupasta joulun kunniaksi: Jussi piparkoogid (piparkakkuja, Made in Estonia).
Jouluiloa lapsille Esplanadin puistossa.
Viimeisen matkapäivän aikana alkoi sitten sataa isoja hiutaleita lunta ja räntää ja maahan jäi valkoinen kerros tuomaan vähän talvista tunnelmaa.
Bastionin kukkula vanhan kaupungin laidalla.
Näkymiä kukkulalta. Kesällä kun puut on lehdessä ei maisemia juuri taida nähdä.
Matkalukemisena minulla oli joululahjaksi saamani "Olgan joulu"-kirja. Kun se oli luettu etsin Riikasta englanninkielistä luettavaa ja kirjakaupasta silmiin osui vaikuttava kirja "The Earth is Singing" (Vanessa Curtis). Kirja kertoo Riikan juutalaisten järkyttävästä kohtalosta toisen maailmansodan aikana nuoren tytön kertomana. Oli vaikuttavaa lukea kirjaa ja kulkea samoja katuja, jotka kirjassa mainittiin ja miettiä, miten toisin asiat silloin oli. Jotenkin myös ymmärsi paremmin, mitä tämän hetken itsenäisyys merkitsee latvialaisille. Ei ihme, että 1930-luvulla rakennettu Vapaudenpatsas on tärkeä maamerkki latvialaisille.
"Isänmaan ja vapauden puolesta" lukee patsaassa.
Riikaan kannattaa matkustaa toisenkin kerran.
